Euroopan valtiot ovat eri tavoin suhtautuneet kryptovaluuttoihin, kuten esimerkiksi Bitcoiniin. Joissakin maissa, kuten Sveitsissä ja Liechtensteinissa, kryptovaluutat ovat saaneet laillisen aseman ja niiden käyttöä ja kauppaa säännellään tarkoin.
Toisissa maissa, kuten Kiinassa ja Venäjällä, kryptovaluuttojen käyttöä on rajoitettu tai niiden käyttö on jopa kielletty. Euroopan unionissa kryptovaluuttojen sääntelyyn liittyvät kysymykset ovat vielä avoimia, ja EU onkin pyrkinyt kehittämään yhteistä lähestymistapaa kryptovaluuttojen sääntelyyn.
Kryptovaluuttojen käyttö on herättänyt myös huolta rahanpesusta ja veronkierrosta, ja EU onkin pyrkinyt lisäämään sääntelyä näillä alueilla. Esimerkiksi EU:n rahanpesudirektiiviin on lisätty kryptovaluuttoihin liittyviä määräyksiä.
Yksittäisistä Euroopan valtioista esimerkiksi Suomessa kryptovaluuttojen käyttö on sallittua ja niiden verotus on samanlainen kuin muidenkin omaisuusluokkien verotus. Kryptovaluuttoihin liittyvää sääntelyä on kuitenkin tiukennettu muun muassa pankkien velvollisuuden osalta ilmoittaa epäilyttävistä kryptovaluuttakaupoista.
Nopeutuva Suomi
Kaikki tapahtuu nykyään nopeammin kuin ennen – on sitten kyse ostamisesta tai myymisestä, tai siitä tiedon hakemisesta ja suoratoistolla ohjelmien katselemisesta. Tässä kaikessa iso tekijä on laajakaistat ja valokuitu – millainen vaihtoehto sinulla on käytössäsi, ja oletko tyytyväinen sen nopeuteen ja toimintavarmuuteen?
Oman talouden paikkaaminen
Tämä nopeutunut maailma tarkoittaa myös sitä, että rahaliikenne on nopeutunut ja erilaiset pikavipit ja nopeat verkkolainat ovat saatavilla monista paikoista, nopeasti ja ilman henkilökohtaisia tapaamisia – siksi nykyään puhutaankin entistä enemmän oman talouden hallinnasta, ja siitä että lainanhakijan tulisi ymmärtää itse oman taloutensa tilanne paremmin kuin ennen, ja osata toimia sen mukaisesti- myös lainaa tai pikavippiä hakiessaan, sillä aina välillä arki vaatii lisärahoitusta. Oman talouden kehittämisajatuksiin liittyy myös se, että nykyään pyritään löytämään ns. passiivisia tulonlähteitä.
Tulevaisuuden Suomi
Suomi on Euroopan unionin (EU) jäsenmaa, joka liittyi EU:hun vuonna 1995, mutta millainen on Eurooppalainen Suomi ja Suomi Euroopassa? Millainen tulee maamme olemaan EU:n jäsenenä, ja mitä on tehtävissä – seuraavat Eurovaalit ovat jo tulossa ensi vuonna.
Suomi on pieni mutta avoin talous, joka on hyvin riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Euroopan unionin (EU) jäsenenä Suomi on osa yhteistä talousalueen, joka mahdollistaa vapaan liikkuvuuden tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääoman välillä.
EU:n sisämarkkinat ovat Suomen talouden kannalta erittäin tärkeät, sillä EU on Suomen tärkein kauppakumppani sekä vienti- että tuontikaupassa. EU:n sisämarkkinoiden avulla suomalaiset yritykset voivat helposti toimia ja tehdä kauppaa muiden EU-maiden kanssa.
EU:n yhteinen talous- ja rahapolitiikka vaikuttaa myös Suomen talouteen. Euro on yhteinen valuutta Suomessa ja muissa euroalueen maissa, ja Suomen talouden kehitystä seurataan tarkoin Euroopan keskuspankin (EKP) toimesta. EKP:n päätökset korkojen ja rahapolitiikan suhteen vaikuttavat välillisesti myös Suomen talouteen.
Suomi on saanut EU:lta myös merkittävää rahoitusta eri alojen hankkeisiin ja ohjelmiin, kuten esimerkiksi tutkimukseen ja kehitykseen. EU:n rahoituksen lisäksi Suomi on myös saanut taloudellista tukea Euroopan investointipankilta (EIB) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta (EBRD).
EU:n yhteiset tavoitteet, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta ja digitalisaation edistäminen, vaikuttavat myös Suomen talouteen. Suomi on mukana EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteissa, ja EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden edistäminen on tärkeää suomalaisille yrityksille ja kuluttajille.
