Sähköstä ja kaasusta on tullut ennätyskallista eri puolilla Eurooppaa. Tämän vuoksi mielenkiinto kryptovaluuttojen sähkönkulutukseen on kasvanut entisestään. Miksi kryptot kuluttavat niin paljon sähköä, ja mihin se sähkö kuluu.
Tutkimuksista
Cambridgen yliopiston mukaan bitcoinin hiilijalanjälki on yhtä suuri kuin koko Argentiinan. Cambridgen yliopiston mukaan bitcoinin vuotuinen sähkönkulutus on pulestaan 115 terawattituntia. Suomessa sähköä käytettiin kokonaisuudessaa noin 86 terawattituntia vuonna 2019.
Bitcoinien louhinta kryptografisia laskusuorituksia suorittamalla vaatii tehokkaita tietokoneita, jotka puolestaan kuluttavat sähköä. Tämä sähkönkulutus aiheutti huolta jo vuonna 2010, mutta bitcoinin luojalla Nakamotolla oli aiheeseen näkemys. Bitcoin Talk -keskustelupalstalla Nakamoto vertasi louhintaa kullan louhintaan. Kirjoituksen mukaan bitcoinin mahdollistamien kauppojen hyöty ylittää merkittävästi käytetyn sähkön kustannukset. Näin bitcoinin puuttuminen olisi nettotappiota.
Vastaavasti Nakamoto katsoi, että vaikka kullan louhinta kuluttaa valtavasti resursseja, louhinnasta saatavan kullan käyttökelpoisuus vaihdon välineenä ylittää arvoltaan louhinnan kulut.
Bitcoinien louhinta tarkoittaa tietokoneilla tehtävää raskasta laskentaa, jossa ratkotaan matemaattisia ongelmia uusien bitcoinien luomiseksi ja bitcoineilla tehtävien maksujen vahvistamiseksi. Louhijoilla on käytössään jopa kokonaisia halleja täynnä jatkuvasti töitä tekeviä tietokoneita. Iso osa sähköstä menee myös siihen, että louhinnan ja kryptojen tulee olla varmasti salattuja! Eniten sähköä kuluu bitcoinien louhintaan suhteessa maan kokonaiskulutukseen Tsekeissä, jonka jälkeen tulevat Hollanti, Australia, Italia ja Britannia.
Bitcoinit ovat kohta(?) valmiina
Valuutta on The Guardianin mukaan luotu niin, että sitä on tulee kaikkiaan 21 miljoonaa kappaletta. Nyt bitcoineja on louhittu 18,5 miljoonaa. Investopedia-sivuston mukaan 21 miljoonan bitcoinin raja saavutetaan vasta vuonna 2140. Louhinta ja siinä käytettävät laskuprosessit vaikeutuvat sitä mukaa, kun louhittu määrä lähestyy loppua. Tämän myötä louhintaan tarvitaan nykyään erikoistietokoneita, jotka kuluttavat runsaasti sähköä.
Kannattajat kuitenkin uskovat, että louhinta on ympäristöhaittojen arvoista valuutan laajempien yhteiskunnallisten vaikutusten myötä.
– Bitcoin ei kykenisi täyttämään rooliaan turvallisena sekä globaalina arvonsiirto- ja varastointijärjestelmänä ilman, että ylläpitäminen on kallista, Fidelity Digital Assetsin tutkimusjohtaja Ria Bhutoria puolustaa.
Bitcoinin lohkoketjun ylläpitotyöstä vastaavat louhijat, jotka luovuttavat tietokoneidensa laskentatehoa Bitcoinin verkolle. Uudet bitcoinit syntyvät maailmaan uuden lohkon louhinnan yhteydessä. Bitcoinin lohkoketjussa uusi lohko louhitaan noin 10 minuutin välein ja siitä saatava louhintapalkkio on tällä hetkellä 6.25 bitcoinia. Bitcoinin louhintapalkkio puoliintuu aina 210 000 lohkon välein. Viimeisin bitcoinin puoliintuminen tapahtui toukokuussa 2020. Bitcoinin puoliintuminen tapahtuu keskimäärin neljän vuoden välein, joten seuraavaa puoliintumista saamme odottaa vuoteen 2024 asti.
Louhintafarmit
Ihmiset ajattelevat usein virheellisesti, että bitcoinin louhintaa suoritettaisiin vielä tänä päivänä ihmisten kotikoneilta käsin. Louhinta on kuitenkin nykyään keskittynyt louhintaan erikoistuneisiin yrityksiin. Nämä yritykset operoivat suuria louhintafarmeja, jotka sisältävät jopa kymmeniä tuhansia tehokkaita louhintalaitteita (ASIC). Sähkönkulutus on louhintafarmien suurin kuluerä, joka syö niiden kannattavuutta. Tästä johtuen louhintafarmeja sijaitsee pääasiassa maissa, joissa sähköntuotannosta on ylikapasiteettia ja näin ollen myös sähkön hinta on halpaa.
Teknologian kehittymisen ansiosta louhintalaitteet kykenevät tulevaisuudessa tuottamaan Bitcoinin verkolle entistäkin paremman laskentatehon nykyistä pienemmällä määrällä sähköä. Sähkökustannukset minimoidakseen louhintafarmit pyrkivät myös aina hakeutumaan halvan sähkön perässä alueille, joissa on sähköntuotannon ylikapasiteettia. Lisäksi tulevaisuudessa yhä suurempi osa Bitcoinin louhijoiden käyttämästä sähköstä on peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Huoli Bitcoinin eksponentiaalisesti kasvavasta sähkönkulutuksesta ja hiilijalanjäljestä on siis turhaa.
Mitä voisi tapahtua pahimmillaan?
Bitcoinin arvon säilyminen tai nouseminen on kaikkea muuta kuin selviö. Arviot sen pidemmän ajan kurssista vaihtelevat yli 400 000 dollarista nollaan dollariin. Jos arvo romahtaa, samalla putoaisi sähkönkulutus ja sen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.
